Olimme jo muutaman vuoden kypsytelleet ajatusta kirjoittaa biisin Kyllikki Saaren murhamysteeristä. Vaikka meidän kaikkien sukujuuret ovatkin lähialueella, meillä ei kuitenkaan tiettävästi ole mitään verisiteitä tms. uhriin tai epäiltyihin. Todennäköisesti meidän ikäpolvemme ei enää edes tunne tarinaa muualla kuin korkeintaan ihan tässä lähiseudulla. Siksi tuntui lähes velvollisuudelta ottaa aihe käsittelyyn.
Meidän itsemme ikäisen tytön selvittämättömäksi jäänyt murha on tietenkin aina tragedia, mutta sitä, millainen kansanliike siitä aikanaan syntyikään, on vaikea ymmärtää. On mahdotonta kuvitella, että mitä nykyään pitäisi tapahtua, jotta kymmenet tuhannet tavalliset ihmiset ympäri Suomea lähtisivät omin kustannuksin avustamaan etsinnöissä ja myötäelämään surua.
Emme kuitenkaan halunneet tehdä mitään tavallista historiikkia, vaan päätimme miettiä, millaista on ollut muiden nuorten elämä tapahtumien jälkeisinä vuosina, ehkä vuosikymmeninä. Maalla asuneiden nuorten on ollut 50–60 -luvulla käytännössä mahdotonta vältellä yksin liikkumista varjoisilla metsä- ja peltoteillä. Kun ainut varma asia tapauksessa on ollut, että murhaaja on vapaana ja todennäköisesti paikallinen, niin jo pelkästään koulumatkoista on voinut muodostua joillekin hyvin traumaattisia kokemuksia. Eihän sitä tarvitse kuin lähteä pimeällä metsäpolulle lenkille, niin kyllähän mielikuvitus tahtoo aina ottaa yliotteen järjen äänestä, eli varjojen valssia omassa päässämme on lähes mahdotota hallita.
Alkuperäinen idea biisin pääriffiin taisi tulla Kasperilta. Dream Theater ja Devin Townsend vaikutusta on turha yrittää kiistää kun lyhyessä riffissä on mukana viisi eri tahtilajia.
Kun rakennetta hahmoteltiin liitutaululle ja tarpeettomia mutkia oijottiin pois, alkoi pian kaikille vahvistua ajatus siitä, että ehkä tässä kuitenkin on sitä jotain.
Aluksi meillä oli biisiin useampia eri tarina-aihioita, mutta Saaren mysteeri valikoitui niistä nopeasti tunnelmaan parhaiten sopivaksi. Kertosäe syntyi automatkalla, kun olimme menossa Tampereelle äänittämään Weriviha -singleä. Kuuntelimme loopilla biisistä äänitettyä raakaversiota ja tapailimme erilaisia riimejä, kunnes oikeat löytyi.
Kokeilimme biisiä livenä muutamalla keikalla, mutta emme onnistuneet saamaan siihen samanlaista potkua kuten parhailla treenikerroilla.
Osallistuimme kesällä 2015 Timo Kotipellon vetämälle Rock The Camp leirille. Juholla oli hyvin kiireinen kesä ja tarvitsemme hänelle tuuraajan leirille. Jani oli ollut Rock The Camp leirillä aikaisemminkin ja tutustunut Raisiolaiseen multi-instrumentalisti Markku Hahtoon. Lähetimme Markulle muutamia biisejä, jotka valitsimme leirillä soitettaviksemme, ja yksi niistä oli “Varjojen Valssi”. Soitimme yhdet lyhyet treenit Markun kanssa leiriä edeltävänä iltana. Hän oli tehnyt kotiläksynsä kiitettävästi. Tuskin kukaan ulkopuolinen olisi soittoamme kuunnellessaan uskonut että kyse oli ensimmäisistä treeneistämme sillä kokoonpanolla. Kun pääsimme Lappajärvelle, meille selvisi, että Timo Kotipelto ja Kai Hahto ottavat Metallilekan yhteiseen ohjaukseen. Kaikki leirin ohjaajat ovat alansa huippuja, mutta että saimme kaksi maailmanluokan kuuluisuutta ohjaajiksi kokonaiseksi viikoksi tuntui lottovoitolta. Leiri avasi silmämme ja korvamme ymmärtämään mitä tiukalla yhteissoitolla oikeasti tarkoitetaan ja miten armottomasti sitä pitää harjoitella. Samalla ymmärsimme myös “Varjojen Valssin” potentiaalin, mutta myös sen, miksi sen livesoitto oli ollut ailahtelevaa. Leirin jälkeen olimmekin sitten valmiita päätökseen, että Varjojen Valssi tulisi olemaan seuraava singlejulkaisumme. Leiriviikon jälkeen jatkoimme harjoittelua uusilla leirillä opituilla metodeilla.
Elokuussa 2015 menimmekin sitten jo studioon. Uusintaottoja ei juurikaan tarvittu, ja kaikki tuntui lupaavalta. Session jälkeen päätimme, että laajennamme hyväksi todetut harjoittelumetodit koskemaan koko settilistaa. Aika nopeasti kävi ilmi, että Juholla elämäntilanne oli sellainen, että hänen oli hyvin vaikea järjestää riittävästi aikaa harjoitteluun. Se vaivasi varmasti meistä Juhoa itseään kaikkein eniten.
Päätimme ottaa härkää sarvista ja uudistaa kokoonpanoa. Yksi bändimme livedynamiikan haasteista on aina ollut Kasperin laulu- ja kosketinosuuksien yhdistäminen. Kasperilla on pitkä historia kitaristina monissa muissa projekteissa, joten päätetimme kokeilla, miten basson ja laulun yhdistelmä toimisi.
Koska meitä kiinnosti erityisesti livedynamiikka, sen testaamiseen tarjoutui sopivasti mahdollisuus Tampereen Rock Academy katselmuksessa. Yhteiseltä treenikseltä tuttu Jasmin Kallio lupautui soittamaan koskettimia alunperin väliaikaisella kiinnityksellä. Basso istui Kasperille jopa odotettua paremmin! Tämä antoi meille aivan uudet mahdollisuudet erityisesti laulun ja esiintymisen kehittämiseen. Piste i:n päälle oli Jasminin aivan käsittämättömän kova asenne treenaamiseen sekä hänen monipuolinen vahva laulusoundi. Tämän oivallettuamme päätetimme ottaa “Varjojen Valssiin” hieman lisää studioaikaa, koska halusimme taltioida myös Jasminin lauluosuudet uudelle singlelle mukaan. Projekti kuitenkin venyi äänittäjämme Henri Virsellin ylibuukatun kalenterin takia. Hänellä oli mm. Euroopan kiertue oman bändinsä Manzanan kanssa. Tämä ei kuitenkaan haitannut meitä, sillä meillä ei ollut mitään pakottavaa tavoitetta singlen aikataululle.
Ulkopuolisista Metallilekan syksy ja talvi ovat saattaneet vaikuttaa jopa huolestuttavan hiljaisilta, mutta olemme tehneet hartiavoimin töitä keikkasettimme eteen. Emme ole keskittyneet pelkästään Kasperin ja Jasminin osuuksiin vaan samalla olemme muokanneet lähes kaikkien biisien sovituksia uuteen uskoon. Siinä sivussa on syntynyt myös muutama uusi biisiaihiokin.
Tammikuussa 2016 lopulta järjestyi tilaisuus Jasminin lauluosuuksien äänittämiseen. Lopullisen miksauksen kuultuamme oli helppo yhtyä vanhaan sanontaan “hyvää kannattaa odottaa.”
“Varjojen Valssi” -single on ollut meille pitkä ja monivaiheinen projekti, mutta nyt kun se on vihdoin valmis, olemme lopputulokseen enemmän kuin tyytyväisiä.
“Varjojen Valssissa” yhdistyy sekä vanhan että uuden kokoonpanomme vahvuudet saumattomaksi kokonaisuudeksi. Siksi myös biisistä julkaistussa videossa on yhdistelty livekohtauksia molemmman kokoonpanon ajalta. Kaikki kunnia niille, joille kunnia kuuluu!